30. syyskuuta 2012

Makkara-kasvispaistos

Viime viikonloppuna kokkailtiin tällaista uuniruokaa Pirkan reseptillä. Leppäsavujuuston tilalla käytettiin kylläkin chilipaprika-savujuustoa ja lautasella mausteeksti laitettiin vielä sinappia. Vuokaan tuli muun muassa paprikaa, sipulia, kesäkurpitsaa, lenkkimakkaraa ja tomaattia.




Herrasväenleivät

Mielessäni oli ajatus leipoa jonkin sortin kanelitankoja tai -ässiä tms, mutta se ajatus ei ollut muotoutunut vielä keksin muotoon. Satuin mainitsemaan asiasta vaihtaessani kuulumisia mummoni kanssa. Hän sitten yllytti minut tekemään herrasväenleipiä. No mikäs siinä, hyviähän ne ovat. En ollut aiemmin tehnyt itse herrasväenleipiä, mutta kerta se oli ensimmäinenkin.

Herrasväenleivät ovat vakioherkku monissa meidän suvun juhlissa. Parhaat tekee tietysti mummo! Erityisesti mieleen on jäänyt lapsuuden joulut. Niin kotona kuin mummolassa pikkuleipäpurkkia pidettiin kahvikaapin ylimmällä hyllyllä, ettei kukaan rohmu mene syömään niitä etukäteen. Joulupäivän kahvihetkeä ja pikkuleipäpurkin aukeamista odotettiin serkkujen kanssa kieli pitkällä. Ai, että! No mutta tässä ensimmäiset omat herrasväenleipäni - mummon reseptillä tietysti.

Herrasväenleivät (40 kpl):

200 g margariinia
100 g sokeria
1 keltuainen
200 g venhäjauhoja
1½ tl leivinjauhetta

hilloa/marmeladia väliin

Vatkaa pehmeä margariini ja sokeri vaahdoksi. Sekoita joukkoon yksi keltuainen. Lisää jauhojen joukkoon leivinjauhe ja lisää jauhot taikinaan puuhaarukalla sekoittaen. Laita taikina jääkaappiin pariksi tunniksi viilenemään.

Jauhota pöytä ja kaulin huolella. Kauli taikinasta muutaman millin paksuinen levy ja ota pyörellä muotilla pikkuleipiä. Kiinnitä huomiota siihen, että kaikista pikkuleivistä tulisi samanpaksuisia. Asettele leivät leivinpaperin päälle uunipellille. Leivo koko taikina, jotta voit sitten rauhassa keskittyä paistamiseen. Paista uunin keskiosassa 200C asteessa 5-7 minuuttia. Tarkkaile paistotulosta. Herrasväenleipien ei tarvitse ottaa hirveästi väriä.

Anna valmiiden pikkuleipien jäähtyä. Annostele väliin hilloa tai marmeladia. Voit halutessasi kierittää leivät hienossa sokerissa. Säilytä pikkuleipiä muovirasiassa, joilloin ne pehmenevät suussasulaviksi. 





23. syyskuuta 2012

Kinkku-cheddarmuffinssit

Testailin tällaista reseptiä tulevia juhlia varten. Olen tehnyt suolaisia muffinsseja joskus aiemminkin, mutta ei ole kyllä mitään muistikuvaa reseptistä tai täytteistä. Hyvää makuyhdistelmää miettiessäni päädyin kinkku-cheddar-basilikatäytteeseen, joka olikin aivan onnistunut valinta. Vaivattomia tehdä ja hyvänmakuisia esimerkiksi iltapalaksi, kahville tarjottavaksi tai juhlapöytää suolaiseksi. Arkiversioon voisi kokeilla kuohukerman tilalle vähärasvaisempaa ruokakermaa tai vaikka punaista maitoa. 

Kinkku-cheddarmuffinssit (18 kpl):

4½ dl venhäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
½-1 tl suolaa
paprikajauhetta

2 kananmunaa
2 dl kuohukermaa
½ dl rypsiöljyä

100 g kinkkukuutioita
60 g (3 viipaletta) cheddar-sulatejuustoa
tuoretta basilikaa

Sekoita kuivat aineet leivontakuhlossa. Vatkaa toisessa kulhossa kananmunien rakenne rikki. Lisää joukkoon kerma ja öljy. Lisää tämä seos kuivien aineiden joukkoon ja sekoita vain sen verran, että ne sekottuvat keskenään. Kuutioi kinkku ja cheddar-juusto. Pilko basilikan lehdet pieniksi paloiksi. Sekoita taikinan joukkoon. Jaa muffinssi vuokiin ja paista uunin keskiosassa 225C asteessa noin 12-15 minuuttia, kunnes muffinssit ovat saaneet kauniin värin pintaan.






20. syyskuuta 2012

Paremman kanasalaatin metsästys

Mitä tulee hyvään kanasalaattiin? Vaikea kysymys, johon on varmasti monia hyviä vastauksia. Tässä viimeisin mielipiteeni hyvästä kanasalaatista. Tähän kompinaatioon tykästyin käydessäni lounaalla Kaisaniemessä uudessa Salaattibaari Freesissä. Siellä salaattiin saa valita 2+2 täytettä eli kaksi ns. "lihapuolelta" ja "kasvispuolelta", jos niitä nyt voi niin luokitella. Salaattipohjaan tulee erilaisia salaatteja ja halutessasi kurkkua ja tomattia. Täytevalikoima on todella laaja ja mielestäni laadukas - on mistä valita. Päälle saa valita kastikkeen sekä krutonkeja, siemeniä yms., joita on myös useampaa laatua. Lounassalaattiin olen ottanut täytteeksi grillattua kanaa, salaattijuustoa sekä aurinkokuivattu tomaattipastaa sekä grillattua paprikaa. Kastikkeeksi valkosipulikastikkeen ja päälle vielä krutonkeja. Ei jää nälkä! :) Mutta tässä siis kotona tehty versio, jossa tavoittelin samoja hyviä makuja.

Parempi kanasalaatti:

pippurimarinoituja kanasuikaleita
öljyä paistamiseen

frisée-salaattia
jääsalaattia
lollo rossoa
kurkkua

punaista paahdettua paprikaa
salaattijuustoa
tricolor minisimpukka-pastaa
aurinkokuivattua tomaattia suikaleina öljyssä

Paista kanasuikaleet öljyssä pannulla. Revi salaattipohjaan erilaisia salaatteja/yrttejä. Pilko joukkoon kurkkua. Paloittele paahdetut punaiset paprikat ja kuutioi salaattijuusto. Keitä pasta kypsäksi, jäähdytä ja sekoita joukkoon aurinkokuivatut tomaatit.Sekoita kaikki ainekset isoon kulhoon tai valmiiksi annoksiksi. Tarjoa mieleisesi salaatinkastikkeen kanssa.



15. syyskuuta 2012

Appelsiinikakku

Se on just se resepti. Niin just se siellä mikron alapuolella olevasssa vasemmanpuoleisessa kaapissa. Siinä pinossa, ruutupaperilla. Ja rasvatahra oikeassa kulmassa... Ei löytynyt SITÄ reseptiä, joten oli kehiteltävä uusi. Uuden reseptin piti olla yhtä hyvä kuin ennen, mutta voiko mikään olla niin kuin ennen? Siitä on kyllä kauan aikaa, kun olen viimeksi tehnyt appelsiinikakkua, mutta tällä kertaa tuli kyllä parempaa kuin ennen :) Tässä teille oikein mehukas kakkuresepti. Perusresepti, mutta kosteuden takaa vastapuristettu appelsiinimehu.

Appelsiinikakku:

200 g margariinia
2½ dl sokeria
3 kananmunaa
3½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 appelsiinin mehu

margariinia vuoan voiteluun
korppujauhoja

Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka. Vatkaa huoneenlämpöinen rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon kananmunat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Sekoita keskenään vehnäjauhot ja leivinjauhe. Sekoita jauhot puuhaarukalla taikinaan. Lopuksi purista joukkoon yhden appelsiinin mehu. Kaada taikina korppujauhotettuun vuokaan ja paista uunin alatasolla 175C asteessa 45 minuuttia. Anna jäähtyä ennen kumoamista.



































10. syyskuuta 2012

Paistettua kuhaa

Lapsena inhosin kaikkea kalaa. Tai no en ehkä uunilohta tai savustettua lohta, mutta kaikkea muuta kalaa. Paistetut muikut olivat ehdoton inhokki. Niistä piti silpiä ruodot pois, vaikka äiti väitti niiden olevan ihan pehmeitä ja syömäkelpoisia. Muut olivat jo ehtineet syödä hyvällä ruokahalulla, kun minä silppusin muikkuja lautaselleni ja irroittelin ruotoja toiselle lautaselle. Lopputuloksena lautasella oli pari kylmentynyttä ruodotonta muikkua, perunaa ja valkokastiketta. Ei auttanut valittaa, että en tykkää. Pakko ne oli syödä, kerran oli nälkä, eikä muuta ollut tarjolla. Ihan yhtä pahaa ei muistaakseni ollut paistettu kuha tai mitäköhän muuta kalaa sitä mahtoi olla joskus tarjolla. Ahvenkeitto oli myös aika pahaa, nyt kun muistelen. Mummo puolestaan teki sitä. Kalakukossa söin läskin ihanasti pehmentämää ruiskuorta, mutta kalat annoin jonkun muun lautaselle.

Noista vuosista olen ehkä vähän viisastunut ja alkanut ymmärtää jotain kalan päälle. Nykyisin pystyn syömään kalakukosta myös vähän kalaa (silloin harvoin kun sitä on tarjolla). Lohi on edelleen suosikkikalani, sitä valmistan myös itse toisinaan. Kalahan olisi tosi terveellistä ja sitä suositellaan nautittavan muutaman kerran viikkossa, mutta jotenkin se tuntuu minun lompakolle aika kalliilta. Vai kuvittelenko vain? Onko kala aika kallista?

Kaikista kalatraumoista huolimatta äitini onnistui murtamaan kalainhoni jokin aika sitten, kun olin käymässä vanhempieni luona Savossa. Tarjolla oli paistettua kuhaa. En ollut ollenkaan innoissani tästä, kun kuulin mitä oli luvassa... Omaksi hämmästyksekseni lautaselleni kasaama annos paistettua kalaa, perunamuusia ja kastiketta olikin todella hyvää! Siitä olikin vuosia, kun olin viimeksi syönyt kalaa (paitsi lohta ja tonnikalaa). Mitä sillä välillä oikein tapahtui? Tiedä häntä. Ehkä suustani poistui "kala on pahaa"-makunystyrä.

Viime viikonloppuna vanhempani olivat käymässä luonani Helsingissä. Kauppalistalle laitoin heti kuhaa (isi maksoi!) ja lauantaina valmistimme meille maittavan lounaan entisestä inhokistani, nykyisestä herkustani, paistetusta kuhasta.

Paistettua kuhaa (3:lle):

3 kuhafileetä
suolaa
½-1dl ruisjauhoja
oivariinia paistamiseen

Leikkaa filee sopiviksi paloiksi. Ripottele fileiden pintaan vähän suolaa. Sekoita lautasella ruisjauhojen joukkoon vielä vähän suolaa ja kasta fileepalat jauhoissa. Paista pannulla rasvassa kauniin ruskeiksi. Tarjoa perunamuusin, valkokastikkeen ja keitettyjen kasvisten kanssa.


  

Niin ja edelleen muistuttaisin sivupalkista löytyvästä lukijatutkimuksesta. Käykäähän vastaamassa :) Vastaajien kesken arvotaan lahjakortteja.

6. syyskuuta 2012

Inspiration

Inspiration = inspiraatio, innostus, innoite, hyvä idea, innoituksen antaja!! Syksyllä sitä aina odottaa jotain uutta ja jännää tapahtuvan, jotain josta voisi innostua. Tänä syksynä sitä todella on luvassa! Mitä kaikkea seuraavat kuukaudet tuovat tullessaan, se jää vielä nähtäväksi. Kaikkea ei voi paljastaa vielä :) Tässä kuitenkin vähän esimakua...

Lokakuussa blogimaailmaan syntyy uusi jännittävä Inspiration-konsepti, johon myös minun blogini on kutsuttu mukaan! Huippua! :) Inspiration tarjoaa lukijoilleen ennennäkemättömän tavan seurata blogeja kuvavirran avulla, tietokoneelta ja mobiililaitteilta. Lukija saa sivuston kautta seurattavakseen 300 mukaan kutsuttua laadukasta blogia, jotka tarjoavat inspiraatiota ja ideoita muodin, kauneuden, ruoan, sisustuksen ja lifestylen maailmasta. Bloggaajalle Inspiration avaa tilaisuuden päästä esille Suomen johtavalla blogisivustolla ja löytää uusia lukijoita.

Blogissani tulee lähiaikoina näkymään TNS Gallupin toteuttama lukijatutkimus, jossa kartoitetaan blogin lukijoiden taustoja ja kiinnostuksen kohteita. Halutessasi voit osallistua tutkimuksen pop-up –kyselyyn, johon vastanneiden kesken arvotaan palkinnoksi 10 lahjakorttia. Vastaaminen ei vie kauaa aikaa :) Kyselyyn pääset vastaamaan sivupalkin yläreunasta.


Uuniohrapuuro ja mehukeitto

Niin vaan kesä meni ja elämme jo syyskuuta. Koulut pyörähtivät käyntiin muutama viikko sitten - ei tosin enää omalla kohdallani. Opiskelijaelämä alkaa olla virallisesti takana, kun kuun lopussa valmistun tradenomiksi. Kaiholla kuitenkin muistelin kouluruokia (en tosin viimeisimmästä koulustani!), joita on tullut syötyä jos jonkin näköistä. Kaikilla on varmasti aika vahvoja mielipiteitä kouluruoasta, inhokkeja ja suosikkeja. Taisin selata jotain ruokasovellusta kännykälläni, kun vastaan tuli ohrapuuron ohje. Tuli ihan mieleen yläasteajat, silloin oli nimittäin usein ohrapuuroa lounaaksi. Koskaan en ole kotona syönyt ohrapuuroa, en ainakaan muista. Mutta nyt päätin palata puurolautasen muodossa hetkeksi yläasteen ruokalaan.

Koulun ohrapuuro oli varmasti kattilassa keitettyä. Itse yritin päästä tässä vähän helpommalla ja tein puuron uunissa. Kaikki aineet vaan vuokaan, muutaman kerran voi sekoittaa puuroa paiston aikana ja sitten se on valmista. Aikaa ohrapuuron teko kyllä ottaa joka tapauksessa :) Uunipuurossa jäin kaipaamaan kattilapuuron kosteutta ja mehevyyttä. Hyvää uunipuurokin kyllä oli, mutta ei ihan samanlaista kuin muistelemani kouluruokalan ohrapuuro. Puuron kaveriksi tein mustaviinimarjamehukeittoa.

Uuniohrapuuro (4:lle):

1½ dl esikypsytettyjä rikottuja ohrasuurimoita
1 litra kevyt maitoa
1 tl suolaa

Voitele uunivuoka. Mittaa vuokaan ohrasuurimot, maito ja suola ja sekoita keskenään. Paista uunin alaosassa 200C asteessa noin 1½ tuntia. Voit sekoittaa puuroa muutamaan kertaan.